Pop up -saunan löyly hellisi urbaania nautiskelijaa

 

12.10.2011 Helsingin Uutiset

• 
  Kuva: Jussi Vehkasalo
  
  
  Arkkitehti Panu Lehtovuori on tutkimustyössään perehtynyt kaupunkitilojen väliaikaiskäyttöön. Helsingissä väliaikaiskäytön ilmentymiä ovat olleet erilaiset ravintolat, myymälät ja galleriat. Marimekon liikkeessä oli jopa pop up -teehuone.

  

 

 

 

Pop up -ravintoloita, myymälöitä ja gallerioita on nähty Helsingissä jo useita. Urbaani helliminen voisi olla yksi uusien pop up -toimintojen temmellyskenttä.

– Joku voisi perustaa vaikka tilapäisen saunan, arkkitehti ja professori Panu Lehtovuori aprikoi.
Lehtovuori oli uudenlaisen kaupunkikulttuurin etulinjassa jo liki kymmenisen vuotta sitten. Tuolloin hän oli mukana kirjoittamassa Tilapäiset käytöt – kaupunkisuunnittelun unohdettu voimavara -kirjaa.

–  Kymmenessä vuodessa pop upit ja muut kaupunkitilan väliaikaiskäyttöön liittyvät jutut ovat nousseet esiin marginaalista, jossa ne vielä tuolloin olivat.

Mallia uusiksi pop up -tapahtumiksi voisi ottaa ulkomailta. Tallinnassa on perustettu pop up -kirjasto. Myös jonkinlaiset tilapäiset majoituspaikat turistisesongin aikana voisivat olla mahdollisia.

– Australian Newcastlessa oli kaupungin pääkatu hiljentynyt. Tyhjiä liiketiloja annettiin asukkaiden väliaikaiskäyttöön, he saivat toteuttaa niissä ideoitaan. Tilapäiskäyttö on palauttanut kauppakadulle vilkkauden ja tukenut sen liike-elämää.

Lehtovuoren mielestä tilojen tilapäiskäytöt ovat oleellisia juttuja kaupungin uudistumisessa.
–  Luulisin kuitenkin, että pop up -toiminta on ohimenevä ilmiö. Ei välttämättä kuitenkaan lyhytikäinen, kiinnostavuutensa vuoksi.

Tyyppiesimerkki pop up -tapahtumasta on Ravintolapäivä, jota Helsingissä on vietetty tänä vuonna jo kaksi kertaa. Ravintolapäivä kannustaa ihmisiä perustamaan väliaikaisia ravintoloita yhden päivän ajaksi. Seuraava Ravintolapäivä on 19. marraskuuta.

– Tämä juuri on pop upien idea: ne avaavat kenelle tahansa mahdollisuuden vaikuttaa kaupunkitilaan. Kuka tahansa voi Ravintolapäivänä leipoa pullaa tai tehdä sushia myytäväksi muille.
Pop up liittyy place making -käsitteeseen. Jälkimmäisellä tarkoitetaan prosessia, jolla alueita, puistoja, katuja, aukioita ja rantoja otetaan käyttöön ihmisiä kiinnostavalla ja osallistavalla tavalla.

"Oma pop up -juttuni voisi olla akvarellimaalaus.”

–  Jos itselläni ei olisi näin paljon kiireitä, niin oma pop up -juttuni voisi liittyä maalausharrastukseeni. Voisin maalata akvarelleja vaikka jossakin tyhjentyneessä liiketilassa, Lehtovuori visioi.
Pop up voi olla jotain, joka on hauskaa ja samalla kiinnostavaa. Se parantaa kaupungin ilmapiiriä ja pop upin avulla voi kepeästi kokeilla jonkin ideansa toimivuutta.

– Jos kaupunki on aina sama, niin se on tylsä. Ihmisten osallistuminen ja itse tekeminen muuttaa ja tuo yllätyksiä kaupunkiin, Lehtovuori pohtii.

Hän julkaisi uusimman aihetta käsittelevän raporttinsa yhdessä Sampo Ruoppilan kanssa.
Kaupunkikiihdytin – tilapäiset käytöt kehittämisen voimavarana -julkaisu on tehty osana ympäristöministeriön Kaupunki-innovaatiot -hanketta.

Pop up-toiminta

Alun perin vastakulttuuri-ilmiö kaupalliselle ja teolliselle massaliiketoiminnalle. Nyt globaali valtavirtailmiö, jonka eri ilmenemismuotoja ovat esimerkiksi pop up -ravintolat, kaupat, näyttelyt ja tapahtumat. Ilmiöön liittyvät usein myös ekologiset arvot ja tuttujen asioiden vieminen yllättäviin ympäristöihin. Keskeistä pop up -toiminnalle on elämyksellisyys. Pop upia hyödynnetään myös liiketoiminnan kehittämisessä.  
Lähde: Luova pääkaupunkiseutu -hankekuvaus.


LINKKI LEHTIJUTTUUN:
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/74582-pop-up-saunan-loyly-hellisi-urbaania-nautiskelijaa